Etkö löydä haluamaasi ?

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Itsemurha vai ei ?

Mietin tässä vähän, että onko itsemurha oikeasti pelastus masentuneelle mielelle vai ei. Mikä saa toiset päättämään elämänsä omilla käsillään ja toiset vaan yrittää jatkaa ja mitä itsemurhasta loppujen lopuksi seuraa ?


Näin introksi: Pitkäaikaisesti masentunu ei enää näe edessään mitään hyvää, eikä halua jatkaa elämää, koska elämä tuntuu niin paskalta ja on pitkän aikaa ollu vaan alamäkee. Ylämäkien aikana taas masentunut ei osaa nauttia niistä eikä kerättyä voimia, koska yleensä ylämäet eivät ole kovinkaan pitkäaikaisia tai tarpeeksi pitkiä mahdollistamaan kunnon voimienkeruun masentuneelle.
Masentunut ei odota elämältään enää mitään hyvää, ja koska sillä ei tunnu olevan mitään tarkoitusta, hän saa sellaisen käsityksen, että millään ei ole mitään väliä.


Itsemurha on pahasti masentuneen mielessä ainoa tapa, miten päästä pakoon ongelmia. Koska masentunu masentuu entistä enemmän siitä, että on masentunut, eikä saa aikaseks mitään, hän tuntee olevansa turha ja huono ihminen voimattomuutensa vuoksi. Masentuneet eivät yleensä saa unta, joka ei mahdollista heidän aivoille lepoa, mikä taas pahentaa aivojen emotionaalista ylikuormittumista ja oravanpyörä on valmis.
Ja sitten koittaakin se päivä, jota kukaan ei haluaisi rakkaalleen tapahtuvan. Jokaista masennusta sairastavaa varmasti rakastaa ja tukee edes joku, vaikka se ei siltä itse masentuneesta tunnukaan, oli se sitten psykologi, lääkäri, terapeutti tai joku omainen tai ystävä.
Mutta mitä masentuneelle sen jälkeen tapahtuu, kun masentunut on tappanut itsensä, muuta kuin että hänelle pidetään hautajaiset ? Mitä ylipäätänsä kuolleelle tapahtuu, kun hän kuolee ? Pääseekö masentunut toisaalta pakoon ongelmiaan laisinkaan ? Entä jos elämä jatkuukin jotenkin kuoleman jälkeen, kärsisi masentunut ongelmistaan silti, eikä voisi tehdä niille mitään, koska on kuollut ja muut elävät eivät hänen "olemassaoloaan" tiedä. Onko itsemurha siis sittenkään järkevä päätös ?
Vai siirtyvätkö masentuneen jälkeen jättämät ongelmat häiritsemään niille, jotka jatkavat elämäänsä masentuneen kuoleman jälkeen ? Asiasta voidaan olla monta mieltä: masentunut ajattelee, ettei kukaan välitä, eikä se kehenkään vaikuta, vaikka hän kuolisikin, mutta masentuneen omaiset jäävät miettimään mitä olisivat voineet tehdä toisin.


Siinäpä teille miettimistä :D

3 kommenttia:

  1. mulle jotenki ihan vitun tuttua..... No mut ei siitä sen enempää :---) Toivottavasti sä et kuitenkaan mieti mitään tollasta.... c: tui oot tärkee ja rakas ♥

    VastaaPoista
  2. Moi Iiris.
    Miksi nyt noin synkkää tekstiä? Itsemurha ei ole ratkaisu. Sen ajatteleminen tai yrittäminen on hätähuuto. Eli puhu sua hoitavalle taholle näistä ajatuksista. Onko lääkityksessä parantamisen varaa? Jaksamista sulle ja hymyä huuleen. Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.
    T. Annukka

    VastaaPoista
  3. ale: nii-i... tässä me ollaan, pahoinvointikansa hyvinvointivaltiossa >__>
    ansku: ei tässä ookkaan kyse siitä että ite olisin tuolla hetkellä ajatellut itsemurhaa, vaan siitä että vain puntaroin noita asioita :D

    VastaaPoista